Minusta on tullut suhteellisen hyvä leikkaamaan sipulia.
Tänään päälläni on suurenmoisesti pitsiä.


Kysykää nyt jotain multakin (vaikka olen varmaan avautunut jo kaikille kaiken kaikesta), etten oo ihan nolo ja yksinäinen täällä.

EKSTRABONUS: jätän tämän poikkeuksellisesti avoimeksi (joten tässä tilaisuutesi, sinä-joka-edelleen-pidät-minua-pahuuden-syvimpänä-kuiluna, enkä tiedä vieläkään kuka olet!)

EKSTRABONUS II: jos kysyt nopeasti, vastaan humalassa!

Lohduttavaa tietää, että muillakin on kauhea kiire.

Meiän lehti lähti painoon tänään, joten ignoroin kaiken muun ja juon vitusti vodkaa.

Keskiviikko? Kauhea tuuli? Vittu mua ei estä mikään just nyt.

Day 15 – Your dreams, in great detail

En tiedä tarkalleen mitä tällä haetaan. Veikkaan, että myöhemmin on niiden semirealististen suunnitelmien aika, joten puhun nyt niistä pehmeistä hetkistä joihin hakeudun useinkin.

Selitin juuri Kaille, että olen jotenkin tunneretardi. Olen niin häkellyttävän lapsellisen, että haaveilen pääasiassa siitä, että minusta pidettäisiin, ja että minua rakastettaisiin. Toki mulla on haaveita liittyen "voi vittu kun pääsisin jonnekin lämpimään täältä loskasta", mutta siinäkin on aina mukana se, että joku/jotkut on mun mukana.

Haaveilen, että saisin elämäni "kuntoon" - tämä on niiden heikkojen päivien toive. Että jokupäivä asiat ovat niin hyvin, etten stressaa puolta ajasta, etten näkisi painajaisia, että minulla olisi ystäviä joiden välittämisestä olisin varma, että kotini olisi kaunis ja kutsuva, että pärjäisin töissä ja rahaakin olisi vähän enemmän. Hankaluuksiakin voisi olla, kunhan niistä selviäisi romahtamatta. Sellainen olisi mukavaa.

Haaveilen kauniista, suuresta kodista ja vittu lapsista ja perheestä ja sellaisesta ällöstä. Haaveilen myös vodkanvalumista illoista, tahmeista baarinlattioista ja onnellisesta humalasta; musiikista joka on vähän liian lujalla, sellaisista typeristä seikkailuista joita katuisi hieman seuraavana aamuna (tai mieluummin ei); ja leirinuotioista ja villiintymisestä ja metsistä.
Yllättävän usein metsistä.
Jännittävää kyllä, ne ovat ainoita haaveita, joissa olen yksin.

Day 14 – What you wore today, in great detail

- samat farkut kuin viime viikolla, joskin niissä oli nyt pekuliaarina lisänä taikinaa takapuolessa ilmeisesti koko päivän ajan
- alla mustat sukkahousut. oli mulla valkoiset nilkkasukatkin
- ja mustat rintaliivit + violetit pikkuhousut. sellaiset bokserit taas.
- ruskea pitkähihainen
- caritan huppari ("MÄ OON ETTINYT TUOTA KOKO PÄIVÄN" mitäs ei ettiny tourulasta)
- punainen huivini
- ruskea takki + violetit converset + violetit lapaset

- kotona kai nauroi paskaisesti kun näki housuni, sanoin että haistavittu ja riisuin ne keskelle lattiaa. siitä asti olen ollut ilman housuja.
- paitsi tuli kylmä niin laitoin harmaan liian ison nutjucollegeni tähän päälle

hätäinen kuvaelma asiasta nimeltä
( Day 13 – This week, in great detail )


Loppu.
Ei, mun elämä ei oo koskaan tän kiinnostavampaa. :< Olen tylsä.


e//

Ei mun on vielä pakko loppuun laittaa tämä Kain hieno nukkumaanmeno. Siis kun meillä on etikettiongelma Messengerissä: mun mielestä jos sanoo "hyvää yötä" sen jälkeen voi vielä, ja melkein PITÄÄ vielä, puhua, koska se on vaan varoitus siitä että on menossa nukkumaan. Tämä pätee vain niihin tärkeämpiin ihmisiin. Syytän sitä paitsi Lintua tästä, koska meidän hyvänyönsanomiset venyi parhaimmillaan tunteihin.

Kain mielestä "hyvää yötä" = hyvää yötä, joten siinä ei ole mitään loukkaavaa vain kirjautua sen jälkeen pois. Eilen se yritti kovasti ja puhui mun kanssa kaikesta mahdollisesta ehkä vartin; ja sen jälkeen:


Morstad? says:
*:D
*no oliko nyt hyvin pohjustettu nukkumaanmeno? voinko heittää hyvät yöt?

nina says:
*:DDDDD
*<3
*oot ihana
*no ehkä
*nyt suunnilleen
*ei tule niin hylätty olo

Morstad? says:
*okke, hyvää yötä. :D

ja sit se on offline.
En tiennyt olisko pitänyt nauraa vai itkeä.